Mielipiteitä kiitos.

Täällä on jonkin verran ollut juttua paperittomien ranskisten hankkimisesta, niin haluaisin kysyä seuraavaa: Eräs tyttö oli hankkinut paperittoman ranskiksen (Alkuperä Eesti, mahd. Tallinnalaisen eläinlääkärin pentueesta). Tytöllä ilmeni allergia melkein heti ranskiksen hankkimisen jälkeen ja hänen täytyi luopua siitä, jolloin se sitten löysi tiensä minulle.
Eli olenko mielestänne tehnyt huonon hankinnan, kun olen tällä tavalla hankkinut paperittoman ranskiksen?

Olen myös kuullut joiltakin ranskisten omistajilta ja eläinlääkäreiltä, että Eestissä ranskikset on paljon terveempiä kuin Suomessa. Mitä mieltä olette siitä?

Ei sitä voi etukäteen tietää Toivotaan että pysyy terveenä!

Mä olen nyt tosi tyly, mutta koska koiralla ei ole papereita, ei se myöskään ole ranskis, vaan olet hankkinut sekarotuisen ranskiksen näköisen koiran.

Helpostihan sekarotuisilla on vähemmän esim. perinnöllisiä sairauksia, sillä niiden geenipooli on laajempi (sisältäen myös muita rotuja), jolloin perinnöllisiä sairauksia esiintyy vähemmän. Mutta mikään tae siitä, että otit sekarotuisen koiran Eestistä se ei ole sille, että koira olisi terveempi, vaan usein näissä käy jopa päinvastoin.

Toivotaan,kuitenkin, että teidän lemmikkinne pysyy terveenä

Tarkoitin, että ihan puhdasrotuiset, rekisteröidyt ranskikset on Eestissä terveempiä kuin Suomessa. Tai näin olen siis kuullut sanottavan.

Mutta miten erotat kadulla vastaantullessa rekisteröidyn ja rekisteröimättömän ranskiksen? Onko vastaantuleva koira sekarotuinen "ranskiksen näköinen" niin kauan kunnes sen omistaja sanoo sen olevan rekisterissä?

Yhtä lailloa kun sinä voit väittää että eestin puhdasrotuiset ranskikset ovat terveempiä kuin nämä kotimaiset, voin minä väittää että tunnistan paperittoman ranskiksen kadulla rekatusta koiruudesta. Kummastakaan väitteestä ei ole saatavilla tutkittua tietoa suuntaan jos toiseen, pelkkää mutu tuntuman tietoa.

En tiedä onko virossa tehty kattavaa ranskisten terveys tilastointia, mutta mielessäni on käynyt että sellainen olisi hyvä teettää suomessa. Esim. Pekingese yhdistys on kuulemani mukaan lähettänyt kyselyn 60:lle (n. 40 vastasi!) suurimmalle ell.asemalle ja tiedustellut yleis tuntumaa mitkä ovat rodun suurimmat ongelmat kuulostaa ihan hyvältä eikö?

JUISSI vaastasinko kysymykseesi vai oliko tämä sittenkin vain provo?

Ei ollut provo, enkä minä väittänyt että Eestissä ollaan terveempiä, vaan kerroin kuulleeni näin joiltakin puhdasrotuisten ranskisten omistajilta ja eläinlääkäreiltä. Tarkoitus ei todellakaan ole haastaa riitaa, vaan tämä on asia mikä mietityttää minua..

Hmm hyvä, kiva kuulla että muitakin mietityttää samat asiat. Tuntuu vaan että tätä "mun koira on terveempi kuin sun koira" mentaliteettia kuulee rivien välistä niin usein että provosoituu jo turhastakin. Siihen en ota kantaa että mistä kukakin koiransa hankkii, kaikki tekevät päätöksen ihan oman tilanteensa mukaan. Kiva tietysti olisi, että kaikki noudattaisivat samoja pelisääntöjä. Kennelliiton mukaanhan paperittoman koiran myyntihinnan tulisi olla 100 euroa, minun oikeus tajuni mukaan se että apula sun muut on täynnä ilmoituksia joissa paperittomia ranskiksia myydään jopa 900 euron hintaan kuulostaa kiskonnalta. Mutta eihän se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa...

Luotettavaa tietoa koirien terveyksistä ei saa, jollei tehdä terveystutkimuksista tilastoja esim. koiran alkuperä, ilmenneet sairaudet yms.

Tässä vaan on sellaisia epäkohtia esim. se ,että jos koirasta ei alunperinkään ole haluttu maksaa, niin miksi sellaista koiraa käytettäisiin eläinlääkärissä. Tämä taas saattaa väärentää näiden sekarotuisten koirien terveystilastoja

Ymmärrän kyllä, että tämä pohdituttaa. Kyllä se mietityttää muitakin.

"Tässä vaan on sellaisia epäkohtia esim. se ,että jos koirasta ei alunperinkään ole haluttu maksaa, niin miksi sellaista koiraa käytettäisiin eläinlääkärissä."

Aivan, niinhän se on, että sellainen jolla ei esim. ole varaa maksaa koirasta 1500euroa ei myöskään halua, että koira saa tarvitsemaansa hoitoa. Samaa sarjaa kuin "jos hinta mietityttää niin ei pitäisi edes hankkia koiraa". Se, että on vara maksaa koirasta uskomattomia summia silmiä räpäyttämättä ei tee ihmisestä parempaa tai eläinrakaampaa koiran omistajaa, vai

Ja nyt kun ollaan aiheessa, niin kysyisin mistä johtuu ranskanbullsdoggipentujen järjetön hinta? Rodun trendikkyydestä? Ymmärrän, että pentueet ovat pienehköjä ja monesti joudutaan tekemään keisarinleikkauksia, mutta miksi sitten myös suuren pentueen pennut, jotka ovat vielä syntyneet luonnollisesti ovat yhtä kalliita? Ja olisin myös luullut, että ne, jotka toisaan kasvattavat "rakkaudesta rotuun" eivät olisi yhtä innokkaita tekemään voittoa pennuilla kuin ne jotka teettävät pentuja vain rahan himosta...

Hmm tuli nyt ehkä vähän tylyä tekstiä, mutta hieman kiehautti emmuskan kommentti...

Eiköhän se hintakatto ole saavutettu rekisteröidyissä pennuissakin, koska pentuja alkaa olla jo hyvin saatavilla. Rotu on lisääntynyt rähjähdysmäisesti muutamassa vuodessa, mikä ei ole hyvä asia rodun kannalta.

Koiranettiä selaillessa huomaa, että yhdistelmiä uusitaan, vaikka pentueessa ilmenisikin myöhemmin vakavia sairauksia. Onko se sitten ahneutta, muka tietättömyyttä, välinpitämättömyyttä.
Tiedän koiria jotka on jouduttu lopettamaan nuorena perinnölliseksi luettaviin sairauksiin ja kasvattajalle on mennyt ilmoitus asiasta (mahdollisesti myös eläinlääkärin todistus) niin silti samoja koiria pennutellaan. Tämä ei vaan mene omaan kaaliin sitten millään.

^ Hei Meri, en ole yhdestäkään koirastani maksanut 1500 euroa ja ovat silti rekisteröityjä koiria. Ihan omasta kokemuksesta voin kertoa, että näihin "kun olen koiran halvalla saanut, niin en sitä viitsi lääkärissä käyttääkään." -omistajiin olen törmännyt useammin kuin kerran .
Se, miksi pentujen hinnat ovat nousseet todella korkeiksi, niin sitä pitää kysyä ihan kasvattajilta, mutta minun oletukseni on , että hintakatto on saavutettu ja hinnat tulevat pikemminkin laskemaan kuin tästä enää nousemaan.

Onhan se ikävää, että pentu maksaa paljon, mutta onko se mikään todellinen syy sitten, ostaa se pentu paperittomana, kun näihin paperittomiin koiriin liittyy niin paljon epäkohtia http://pentutehtailu.kissakala.com/paperiton.htm

Se, että vastuuttomia kasvattajia löytyy, niin sekin on valitettavasti tämän pentukuumeen syy. Kun rodusta tulee suosittu, niin valitettavasti myös lieveilmiöt lisääntyvät, kuten ns. kuspää kasvattajat, jotka teettävät huonoilla yhdistelmillä liukuhihnalla pentuja vain saadakseen itselleen rahaa.

Ja ihan vinkkinä, että jos ei ole varaa maksaa koirasta sitä 1500 euroa, niin ainahan voi pyrkiä saamaan itselleen sijoituskoiran, näin minäkin oman ensimmäisen ranskiksen hankkinut, kun opiskelijalle tuo 1000 euroa oli aivan liikaa

^Muistaen, että sijoitusperheellä on tiettyjä velvotteita koiraa ja kasvattajaa kohtaan...

Minusta olisi todella haikeaa luopua narttukoirasta synnytyksen ja pentujen ajaksi Varsinkin jos kasvattaja pitkällä asuu ettei ole mahdollista nähdä koiraansa päivittäin.

^ olihan se haikeaa luopua koirasta pentujen ajaksi, mutta pentuaika meni nopeasti meillä oli kasvattajan kanssa erittäin hyvät välitä, joten minkäänlaisia ongelmia tuossa sijoituksessa ei ollut.

Seuraavaan koiraan pystyikin laittamaan enemmmän rahaa, kun olikin jo työssäkäyvä ihminen

Rehellisesti sanottuna, minusta koiran hankintaan pitäisi aina ensisijaisesti vaikuttaa muut tekijät kuin raha

Ja muista AINA tehdä kennelliiton kirjallinen sijoitussopimus!!Oli sitten kyseessä vaikka "vanha tuttu kasvattaja..."

Jos haluaa sijoituskoiraa on todella tärkeää, että kasvattajan kanssa menee jutut yksiin. Reilu kasvattaja infoaa koiran vointia ikävöivälle emännälle Itse olin loppu peleissä onnellinen, että oli kaukana kasvattajasta kun Rulla oli pentuja siellä hoitamassa. Näin koira sai keskittyä täysin pentuihin, kun en käynyt siellä kuikkimassa ja toiselle ikävää tekemässä. Jotkut nartuthan saattavat emännän käynnin myötä unohtaa hetkellisesti pentujen hoidon kun ikävä iskee. Näin olen kuullut... En yleistä. JA tarkoitan nyt sitä alku aikaa kun pennut on syntyneet.

Huh, minä kun luulin että ranskiksetkin on jalostettu useammasta rodusta, eli toisin sanoen on sekarotuisia..

^^

Varmaan järkevin kommentti vähään aikaan

Mikä koira ei ole jalostettu sillä lailla että kahta eri koiraa ei ole jossain vaiheessa sen historian aikana risteytetty? Miten nää eri rodut on mahtaneet syntyä? Katkeran kitinää?

Jokainen itse tekee päätöksen mitä asiaa haluaa tukea, haluaako paperittoman/paperillisen vai minkä ja mistä oloista... Vinkit joko koetaan omaksi tai ei, otetaan asiana tai ei . Eiköhän nämä alkukantaisemmat rodut ole jalostuneet joidenkin vahvojen geenien myötä ja siitä pikku hiljaa ihminen alkanut muokkaamaan.

Itse haluan paperillisen esimerkiksi siksi, että en halua "ranskista" jolla on emä voi olla ranskis ja isä englanninbulldoggi/bostoni. Haluan tietää, että jotain alkukantaista ranskanbulldoggia löytyy omasta koirastani ja se paperinpalanen on edes joku osoitus siitä. Olisin enemmän kuin tyytyväinen, jos tietäisin vielä enemmän koirani taustoista. Luonteista, terveydestä, mallista, koosta... mikä on vaikuttanut ja mihinkä omassa koirassani. Näitä harvoin saa selville kovinkaan kauas paperittoman (eli x-rotuisen) kohdalla.

Sattuuhan niitä, että kaksi aivan ihanaa tervettä ei paperillista kotikoiraa saa pentuja ja saattaa jopa olla, että pennuille on etukäteen kodit tiedossa tuttavapiiristä jonka vuoksi päätetty pennuttaa. Ja pennut myydään reilusti sekarotuisena kuluja vastaan. Mutta valitettavasti monesti ei näin käy. Pentuja teetetään rahan kiilto silmissä ei rekatuilla, myydään ranskanbulldoggina samaan hintaan kuin paperilliset. Ei oteta vastuuta enää mistään sen jälkeen kun rahat kourassa.

Moneen junaan löytyy myös kasvattajia ja "epäonnistua" voi myös sen valinnassa, mutta kannattaa soitella/käydä useammalle ja kysellä paljon, etsiä tietoa.

"Mokia" voi sattua kaikille (mikä on moka kenenkin mielestä) mutta kaikesta yleensä oppii edes jotain Mutta tämä porukka on täällä tällaista . Ajattelemme monesta asiasta myös eri tavoilla, mutta kaikki ovat halunneet paperillisen ranskanbulldogin joten se asia on ainakin yhteinen.